Koirailuja ja käsitöitä

 Tässä linkki Mortin lauantaiseen juoksuun vieheen perässä (tulos siis 172 pistettä, maksimipistemäärä 200, luokan voitto ja kunniamaininta "Paras veteraani-into") ja samoin linkki videoituun Yodan juoksuun (163 p, luokassaan 3.)

 Here's a link to Mortti doing lure coursing on Saturday (he got 172 points out of 200, the prize of honour "the best eagerness of veterans" ans won his class) and also a link to video of Yoda running (she got 163 points and was 3rd).

Eilen matkasimme Kajaaniin ryhmänäyttelyyn. Mukana oli "omista" koiristamme Hessu, Leya ja Pimu sekä vahvistuksena Tito omistajansa Hannen kanssa. Näyttely oli onneksi siirretty vesisateelta suojaan Kajaanin palloiluhalliin, mutta hallissa oli kyllä todella järkyttävän kylmä.

Ensimmäisenä meidän poppoosta kehään meni Tito. Reetta "arvottiin" kaikkien koirien handleriksi. Ja hienoa työtä Reetta kyllä hihnan päässä tekikin. Tito oli ainoa junioriluokan uros. Se sai ERIn ja oli tietysti luokkansa ykkönen. Arvostelu oli oikein mukava.

Muutaman koiran jälkeen vuoro oli Leyalla. Leyalle EH ja luokkasijoitus 4. Leyan arvostelu: "14 kk. Rungossa oikeat mittasuhteet. Edessä kovin avoimet kulmat, takana hyvät. Hyvämuotoinen, kaunisilmeinen pää, ikään riittävä rintakehä. Vanumainen karva, ei nyt parhaassa trimmissä. Joustava askel, takaliikkeet kapeat."

Hessu oli ainoa paikalla ollut uros ja näin ollen tietysti myös ainoa luokassaan. Hessun arvostelu: "11v. Tasapainoiset, pitkät linjat rungossa. Kevyt luusto, voimakas, urosmainen pää, moitteeton voimakas purenta. Viimeiset kylkiluut lyhyet ja alalinja voimak. ylös kohoava. Raajoissa hyvät kulm., hyvin hoidettu, puhdas nyöriturkki. Laihassa kunnossa. Säännölliset liikkeet, joista elastisuus puuttuu." Ja tulos VET ERI VEK 1., VET ROP. Emme jääneet Hessun kanssa veteraanien ryhmäkilpailuun, koska hallissa oli todella kylmä ja Hessua paleli ja meidän olisi pitänyt odottaa kilpailua ainakin 2,5 tuntia :( Kun veimme sen autoon, sen jalkatupsut likaantuivat kurassa niin, ettei ollut mitään mieltä palata iltapäivällä takaisin halliin. Tuloksista sitten luin, että näyttelyssä oli tullut vain 9 VET ROPia, joten vähän harmitti. Mutta jälkiviisaus ei kannata...

Pimu meni kehään välittömästi isänsä jälkeen ja oli niinikään ainoa koira luokassaan. Hienosti se esiintyi Reetan kanssa, "vanha" kehäkettu ;) Pimulle tulokseksi JUN ERI JUK 1 ja arvostelu: "10 kk. Hyvin kehitt. Tiivis runko, jossa oikeat mittasuhteet. Hyvä pään muoto ja kaunis ilme. Alaleuka saa vielä vahvistua. Suupielissä löysyyttä. Oikea rintakehän muoto. Pitkä askel, säännölliset liikkeet. Pehmeä turkki, niskassa ruskeaa sävyä. Ei parhaassa trimmissä."

Sillä aikaa kun kehäketut esiintyivät näyttelyssä, sporttikoirat Mortti ja Yoda pinkoivat möllimaastoissa, toisin sanoen leikkivät olevansa vinttikoiria ;) Suurkiitos Tuijalle ja Ronjalle, jotka mahdollistivat wannabe vinttikoirien ilonpidon! Eivätkä koirat huonosti iloinneetkaan. Mortti juoksi veteraaniluokassa (alaikäraja 6 vuotta, Morttihan on 7). Se sai pisteitä 172 (maksimipistemäärä 200) ja voitti luokan! Se sai myös kunniamaininnan "paras veteraani-into". Mortin taakse tuloksissa jäi mm saluki ja whippet. Yoda juoksi pienten aikuisten (alle 55 cm, yli 15 kk) sarjassa 163 pistettä ja sijoittui kolmanneksi. Voiton Yodan luokassa vei pieni portugalinpodengo (168 p) ja toiseksi tuli whippet (165 p), joten hienosti Yodakin kyllä juoksi ja sijoittui. Tässä linkki koko kilpailujen tuloksiin. Alla kuva Mortista kaikkien päivän palkintojensa kanssa. Yodan ja Mortin juoksut on videoitukin mutta Mortin juoksuvideo on minulla vielä saamatta, joten en liitä Yodankaan filmiä tähän ;)

 Yesterday we drove to Kajaani to take part in a dog show. We had Hessu, Leya and Pimu with us and also Tito with his owner Hanne. Luckily the show had been moved to a hall instead of the rain but the hall was terrible cold.

The first one of our team to enter the ring was Tito. We picked up Reetta to handle all the dogs and she did splendid job. Tito was the only dog in his class, got nice critiques, EXCellent and naturally the placement first.

The next one to be judged was Leya. Leya got Very Good and was 4th in her class. Leya's critiques freely translated: "14 months. Right proportions in the body. Very open angulation in front, good in rear. Head with good shape and beautiful expression, enough rib cage for her age. Waddy coat, not in the best groom now. Elastic step, narrow in rear."

Hessu was the only male participating, and naturally also only in his class. His critiques: "11 yrs. Balanced, long lines in body. Light bones, strong male head, faultless, strong bite. Last ribs short and underline rises strongly. Good angulations in limbs. Welldone, clean corded coat. In lean condition. Regular movement, lacks elasticity." Hessu got EXCellent and was first in his class and also veteran BOB. We decided not to stay for the veteran group because the hall was extremely cold, Hessu was freezing and we should have waited at least for 2,5 hours. Maybe we should have stayed because there are only 9 veteran BOB to find in the results of the show but there is no sense for hindsight.

Pimu entered the ring straight after her father and was also the only one in her class. She behaved very nicely with Reetta, the "old" show dog ;) Pimu got also EXCellent and was first in her class. Her critiques. "10 months. Well developed. Compact body with right proportions. Good head shape and beautiful expression. Underjaw should become stronger. Loose in the mouth corner. Right shape of the rib cage. Long step, regular movement. Soft coat, brown shade in the neck. Not in the best groom."

When the showdogs were taking part in the dog show the sportdogs Mortti and Yoda took part in lure coursing, that means, they pretended to be sighthounds ;) Huge thanks to Tuija and Ronja who made this possible! Mortti and Yoda made it very well there! Mortti took part in the veteran class (the agelimit is 6 years, Mortti is 7), got 172 points (the maximum is 200) and won the class! He also got a prize of honour "the best eagerness of veterans". He beated even a saluki and a whippet! Yoda ran in the class for the small adults (under 55 cm, over 15 months), got 163 points and was 3rd. The winner was podengo portuguese miniature (168 points) and the second whippet (165 points). So Yoda did also very well! Here's a link to the complete results. There is a picture of Mortti with all his prizes for the day below. I have also a film of Yoda running but I will add it here first when I also got a film of Mortti running ;)

Mun on nyt ihan pakko purkautua tänne blogiin.

Olin eilen aamulenkillä narttujen kanssa (kolme kappaletta), joista siis kaksi on juoksussa. Vastaani tuli vanhempi rouva taluttaen jämtlanninpystykorvaa, jonka tiesin urokseksi. Tiesin myös, että kyseinen koira ei niin vallan hyvin rouvan hanskassa ole. Jostain syystä tapanani on informoida koirien kanssa vastaan tulevia ihmisiä juoksunartuista, erityisesti, mikäli tiedän tai huomaan, että vastaan tuleva koira on uros. Juontaa varmaan juurensa siihen, että Yodan taloon tuloon saakka minulla kaikki koirat ovat olleet uroksia ja jotenkin itse tykkäisin, että osaisin pitää urokseni kunnolla pois vastaan tulevan nartun "kimpusta". No, eilenkin sitten kerroin vastaani kävelevälle rouvalle, että minulla on tässä kaksi juoksunarttua, joista toisella (Leya) on tärppipäivät menossa. Hänen vastauksensa oli: " Sinä se olet semmonen Kiviniemen kennelin pitäjä." Olin, että tä? ja sanoin, että naapurillakin on kolme koiraa (täytyy kyllä tässä vaiheessa lisätä, että kyseistä naapuria on "arvovaltaiselta taholta" kutsuttu koiralukumääränsä vuoksi lestadiolaiseksi...). Tähän rouva: "Olet se sinä kyllä semmonen kennelin pitäjä kun juoksunarttuja käytät lenkillä." Nyt olin, että TÄ? Selitin rouvalle, että pitäähän nyt näidenkin tarpeensa tehdä, kun eivät ole tarhakoiria eivätkä tee sisälle, ei minun koirani. Rouva vaan toisteli, että kun juoksunarttuja lenkillä käytät.

No, Maken sanoin, tämä rouva on sodan nähnyt ja toisaalta meitä on moneen junaan ja ihan kaikki eivät pääse edes asemalle asti. Mutta mitä tästä opimme? Älä kerro uroskoiran omistajalle mikäli narttusi on juoksussa, vaan salaa asia. Ja tähän taas voisin lisätä tupinan viime viikkoisten agilityreenien taholta, kun seuraava ryhmä tuli treenikentälle. Olisi Yodalla vissiin pitänyt olla mustat juoksuhousut jalassa punaisten sijaan, etteivät ihmiset olisi huomanneet, että se on juoksussa. Siis huom! Tuolla juoksuisilla on lupa reenata housut jalassa - ja toisaalta, mikäli Yoda olisi joutunut pitämään juoksutaukoa, siltä olisi mennyt kolme treeniä viidestä ennen kesätaukoa ohitse. Eli tupinaa uhmaten, meidät tapaa tänäänkin agilitykentältä. Minkähän väriset housut tänään puetaan Yodalle päälle?

 I just have to write about this thing here on the blog...

Yesterday morning I was walking with the females (three) and two of them are in heat. An older lady walked towards us with a jämthund which I knew is a male. I also knew that the dog is not that well under the lady's control. For some reason I have a habit to inform people who walk with a dog towards me if I have a female in heat with me. Especially if I know or notice that the dog is a male. I think the reason is that until Yoda came to us I have always had only males and I would appreciate the information about the female in heat to be myself better able to keep my male away from the female. So, also yesterday I told the lady that I had two females in heat and one of them (Leya) was having "the best days". The lady answered: "You are such a kennel keeper of Kiviniemi (the town we live in)" I was like what? and told the lady that also my neighbour has three dogs (though here I have to add that the neighbour has once been called laestadian by "dignitary" because of the number of her dogs...). The lady said: "You are such a kennel keeper when you take you females in heat for a walk." Now I was like WHAT? and told the lady that also females in heat have to fulfill they needs, these are not kept in a kennel outside and they do not do inside, not my dogs. The lady just kept on repeating: "You take the females in heat for a walk."

As Make said, this lady has seen the war and on the other hand, there are people to many trains and everybody does not even reach the railway station. But what there is to learn about? Do not tell the male owners about your female being in heat. And here I could add whispering in the agility trainings last week when the participants in the next group arrived at the field. Apparently Yoda should have had black heat cover on, not red one, so that people had not noticed that she is in heat. It is totally allowed to train with a female in heat there if the female wears heat cover - and if Yoda should have had a heat break, she would have missed three trainings out of five before the summer break. So, we will defy the whispering on the field also today. I am just thinking of which colour Yoda will wear today.

Yodalla ja Leyalla on juoksut. Ihmettelin vähän, kun säännöllisesti juossut Yoda aloitti tämän kertaisen juoksunsa kaksi viikkoa etuajassa. No, syy selvisi, kun Leya aloitti ensimmäisen juoksunsa neljä päivää äitinsä jälkeen. Meno on meillä hulvatonta: sekä Yoda että Pimu hyppivät tuon tuosta Leyan selkään, niin, että Leya on pidettävä eristettynä :( Sillä alkaa nyt olla tärpit päällä, joten tätä iloa kestänee vielä muutaman päivän. Urokset ovat olleet vapusta saakka Ronjan luona evakossa. Eilen kävin poistamassa niiltä kummaltakin punkin! Yäk! Anteeksi nyt vain kaikki, jotka odottavat kesää: minä inhoan kesiä, punkkeja ja kyitä! Mieluummin 30 astetta pakkasta. Mortti on pesty vastikään = sille ei ole pesua lähiaikoina suunnitteilla, joten laitoin sille Frontlinen niskaan. Ensimmäinen kerta koskaan. Hessun sen sijaan haen huomenna kotiin pesuun ja trimmiin. Suuntaamme sen ja junnuosaston kanssa lauantaina Kajaanin ryhmänäyttelyyn. Päiväksi on Forecan sivuilla luvattu jotakuinkin kaatosadetta (n 20 mm) ja näyttelyhän on luonnollisesti ulkona, joten mukava näyttelypäivä tiedossa... Eläköön nyöriturkki: siihenhän vesisade ei vaikuta pätkän vertaa.

Edit edit // Juuri luin ilosanoman Lemmikkipalstoilta, että tämä ryhmänäyttely olisi siirretty sääennusteen vuoksi sisätiloihin. Jee! Olisi kyllä tosi huippua!

Sunnuntaina kävimme Reetan ja Pimun kanssa auringonpaisteisessa Äimäraution ratsastuskeskuksessa seuraamassa alue-esteratsastuskilpailuja. Meidän tallin tytöille tuli hienoja sijoituksia luokissa, joissa oli tosi paljon osallistujia. Onnittelut! Pimu käyttäytyi kisoissa kuin olisi ikänsä hevosmaailmassa ja maailmalla ylipäänsä pyörinyt. Sillä on kyllä äärimmäisen mukava ja mutkaton luonne. Alla kuva Pimusta kisojen katsomossa.

 Yoda and Leya are in heat. I wondered a bit, when Yoda, who is usually in heat very regularly, started the heat two weeks in forehand. The reason was clear as Leya started her first heat just four days later. Our life at the time is pretty hilarious: both Yoda and Pimu jump on Leya all the time and we have to keep Leya separated from others :( The males have already stayed a week with Ronja in the city. Yesterday I removed a tick out of both of the males. Yach! Sorry everybody who is waiting for the summer: I hate summer, ticks and adders. I'd rather have - 30 Celsius degree. I had recently washed Mortti and I am not planning to wash him soon again, so I put tick prevention on him. For the first time ever. Hessu instead will be taken home tomorrow to get washed and groomed. We will head on Saturday with him and the youngsters to a dog show for group FCI9 (and parts of FCI5 and FCI6) in Kajaani. According to the weather forecast it will be torrential rain (about 20 mm) and naturally the show will be hold outside, so we will have a nice day... Long live the corded coat: the rain does not matter it at all.

Edited // I just read that this show is moved to be hold inside. Yippee, it would be more than great.

On Sunday I went with Reetta and Pimu to see show jumping competitions in Oulu. Girls from our stable got very nice placement in extremely large classes. Congratulations! Pimu behaved as she had always been surrounded by horses or else where around the world. She really has very nice and easy-going nature. In the picture below she is watching the competitions.

Sateettoman sunnuntaipäivän kunniaksi veimme Maken kanssa koirat lenkille Isoniemen maastoihin. Koirat olivat riemuissaan, juoksivat innoissaan. Ja intoutuivat harvennushommiin ;) Kaikkia viittä koiraa ei kyllä onnistunut saamaan samaan kuvaan (kuvien laatu ei valitettavasti päätä huimaa). Alla olevassa kuvassa metsureina vas Piu, Yoda ja Mortti.

 It did not rain yesterday so we took the dogs to the forest. The dogs were extremely happy, ran excited. And did some logging ;) It was not possible to catch all five dogs in one photo (I am sorry about the quality of the photos). The loggers in the photo below from left are Piu, Yoda and Mortti.

Vas Mortti, Hessu, Piu ja Leya // From the left Mortti, Hessu, Piu and Leya

Sitten vielä "pikkutyttöjen" (kumpikin on Yodaa suurempi, mutta kun ovat nuorempia) iloa. // And a photo of little girls (both are bigger than Yoda, but younger) having fun.

Terveisiä Miialle ja Petelle, että juu, kyllä upotti ;)

Erkkarin jälkimainingeissa Hessun ja Doriksen tytär Pimu (Hihhii Bette Midler) muutti meille. Se on tällä hetkellä meillä koeajalla, mutta kaikki merkit viittaavat kyllä siihen, että se on tullut jäädäkseen. Pimu (tai Piu kuten Reetta sitä kutsuu) tulee meille sijoitukseen ja tekee kasvattajalleen yhdet pennut. Pimu on varsin hauska pakkaus. Se on aina positiivinen ja aina valmis kaikkeen puuhaan. Se tykkää juosta, leikkiä ja painia Leyan kanssa ja kiusata isäänsä. Yodaa se kunnioittaa. Tässä videotodiste isän ja tyttären yhteiselämästä - ja on siellä Leyakin osallisena ;) 

 In the afterswell of the poodle speciality Hessu's and Doris's daughter Pimu (Hihhii Bette Midler) moved to us. At the time we have trial period with her but everything refers to that she will stay with us. Pimu (or Piu as Reetta calls her). Piu will later have a litter for her breeder. She is very funny girl: she is always positive and ready to do anything. She likes to run, play and wrestle with Leya and tease her father. She respects Yoda. This is a video of father and daughter living together - also Leya takes part ;)

- Eilen Piu osallistui isänsä kanssa match showhun Limingassa. Hessu sai veteraaneissa sinisen nauhan ja sijoittui sinisen saaneista toiseksi (Hui että se käyttäytyi huonosti! Räkytti melkein koko ajan! Mokomakin vanhus!). Piu sai isoissa pennuissa punaisen nauhan ja valittiin punaisten kehässä jatkoon eli neljän parhaan joukkoon. Tuomarin alkaessa sijoittaa koiria järjestykseen, Piun keskittymiskyky lopahti. Se laukkasi, ei seissyt kunnolla, puri hihnaa. Näin ollen sijoitus oli 4. (kaikkiaan isojen rotujen pentuja oli paikalla noin 24). Ensi viikonloppuna menemme taas harjoittelemaan.

 Yesterday Piu and her father went to an inofficiell dog show. Hessu got in the veteran class a blue ribbon (worse) and was 2nd of the ones with a blue ribbon. (He behaved very badly: barked all the time! The senior!). Piu was in a large puppy class, got a red ribbon and was picked up among the four best. When the judge started to place the puppies in order, Piu was out of concentration. She could not stand, she loped instead of trotting and chewed the leash. So she was 4th (there were altogether about 24 puppies in her class). We will practise with her again next weekend.

- Mätsärin jälkeen vein koirat talviseen huvipuistoonsa eli läheiselle pellolle lenkille. Leyalle jätin hihnan perään, koska en jaksanut ajatella sen kiinni pyydystämistä. Piu otti Leyan hihnan suuhunsa ja talutteli sitä ympäri peltoa ;)

 After the "dog show" I took the dogs to their wintry amusement park: the large field area just nearby us. Leya ran with a leash because I did not want to think how to chase her. Piu picked her leash up and walked Leya around the field ;)

Reilu pari viikkoa sitten pakkasimme Reetan kanssa kimpsut, kampsut, Hessun ja Leyan ja matkasimme junalla Lahteen ja sieltä Pennalaan, jossa yövyimme Miian ja Roopen perheen luona. Matkan päämäärä oli villakoirien erikoisnäyttely Lohjalla. Hessun ja Leyan lisäksi mielenkiintoisia koiria kehässä oli Tito (Tyystilyksen Armas Valentino), nyörivillakoirat Doris (Scarpebox Brown Aroma) ja Asta (Hihhii Asta on Nasta) sekä Hessun ja Doriksen poika Bruno (Hihhii Bruno Mars). Ja nämä kaikki sitten aikataulullisesti tietysti enemmän tai vähemmän päällekkäin :(

 Couple of weeks ago me and Reetta packed our baggage, Hessu and Leya and took train to Lahti. Our goal was to take part in the Poodle Speciality show in Lohja. Besides Hessu and Leya also Tito (Tyystilyksen Armas Valentino), corded poodles Doris (Scarpebox Brown Aroma) and Asta (Hihhii Asta on Nasta) and also Hessu's and Doris' son Bruno (Hihhii Bruno Mars) took part in the show.

- Ensimmäisenä kehässä oli Tito ja ehdin jopa vähän seurata sen menoa. Titolle JUN ERI, ei sijoitusta. Arvostelu oli varsin mukava ja se löytyy Hannen omasta blogista. Tämän väriryhmän keskareiden tuomari oli Henrik Hannelius. Alla kuva Titosta liikkeessä.

 The first one to enter the ring was Tito and I had a little time to see him there. Tito got JUN EXCellent, no placement. His critiques were pretty nice. The judge was Henrik Hannelius. Tito shows his movement in the picture beneath.

- Seuraavana kehässä oli Hessu. Reetta vei sen - ja minulle jäi näin Leyan esittäminen. Hessulle myös ERI, ilman SA:ta (VET ERI, VEK2). Tuomari oli Hans Lehtinen ja Hessun arvostelu seuraavanlainen: "Hieman pitkärunkoinen uros. Hyvä päätyyppi, kaunis profiili. Ryhdikäs kaula. Hyvä rungon malli, mutta pitkä lanne. Erinomainen takaosa. Erittäin hyvä turkki ja kauniit kapeat nyörit."

 The next one to the ring was Hessu. Reetta handled, so I had to take Leya to the ring. Hessu got also an EXCellent with no CQ (VET EXC VEK2). The judge was Hans Lehtinen and Hessu's critiques freely translated: "A little longbodied male. Good headtype, beautiful profile. Vigorous neck. Good body pattern, but long in loin. Excellent hindpart. Very good coat and beautiful narrow cords."

- Sitten alkoikin rysis ja loput "leirimme" koirat olivat ihan yhtä aikaa kehässä. Minä vein Leyan junioriluokkaan. Henrik Hannelius kehui erityisesti sen kokoa (kysyi, että onhan se 38 cm) sekä kauneutta liikkeessä mutta huomautti turkin viimeistelystä (hännästä kuulemma sojotti karvoja - ja niinpä allaolevasta kuvasta katsottuna näkyy tekevän). Leyalle JUN ERI, JUK3. Arvostelu: Erittäin hyvän tyyppinen, sopivan kokoinen narttu. Oikeat mittasuhteet. Hyvä pää, eturaajat & rintakehä. Hyvä takaosa. Hyvin kannettu häntä. Turkki voisi olla paremmin kunnostettu. Liikkuu hyvin."

 After that we were in hurry and the rest of the dogs of "our team" were in the ring at the same time. I took Leya to the ring. Henrik Hannelius praised especially her size (he asked if Leya was 38 cm) and beauty in the movement but pointed out the finishing of the grooming (especially the tail was badly groomed - which can be seen in the picture below). Leya got JUN EXC, JUK3. Her critiques freely translated: "A female of very good type and appropriate size. Right proportions. Good head, forelegs & chest. Good hindpart. Well carried tail. Coat could be better prepared. Moves well."

- Bruno sai pentuluokasta kp:n ja oli paras urospentu 2. Tuomari oli Jussi Liimatainen. Arvostelusta muistan, että Brunon vankasta luustosta mainittiin kahteen kertaan :). Doris sai VAL ERI, VAK1 ja SA, ei sijoittunut PN-kehässä. Astalle myös ERI ja SA, luokkasijoitusta en muista, ei sijoittunut PN-kehässä.

 Bruno got kp (prize of honour) in the puppy class and was best male puppy 2. The judge was Jussi Liimatainen. His strong bones were mentioned twice in the critiques :) Doris got VAL EXC, VAK1, CQ, no placement in the Best Bitch. Also Asta got EXC and CQ but was not placed in the Best Bitch.

- Meidän nyörivillakoiriemme lisäksi erikoisnäyttelyssä oli esillä Uskomattoman Musta Mimmi (Mimmille VAL ERI, VAK2, SA, ei sijoitusta PN-kehässä). Kuulimme erikoisnäyttelyn aikana kovasti "totuuksia" nyöriturkkisista villakoirista. Kuinka tuomarit niitä joutuvat arvostelemaan tai kuinka ne ovat omistajien erikoisuuden tavoittelun tulosta. Totuus kuitenkin esimerkiksi Hessun kohdalla on, että mikäli se ei olisi nyöriturkissa, en millään pystyisi sitä näyttelyttämään, niin takkuuntuva sen turkin laatu on, riippumatta siitä, minkälaisilla aineilla sitä hoidan. Kun se oli modernissa leikkauksessa (siis varsin lyhyessä turkissa), se tuli jo muutamassa päivässä täyteen takkuja. Toisekseen, nyöriturkki on ihan rotumääritelmän mukainen juttu, miksi villakoira ei siis voisi olla nyöriturkissa?

Alla kuva erkkarin nyöriturkeista vas. Hihhii Asta on Nasta, Mermarittan Cowboy Coffee, Scarpebox Brown Aroma ja Uskomattoman Musta Mimmi

 Beside our corded poodles also Uskomattoman Musta Mimmi in cords took part in the poodle speciality (VAL EXC, VAK2, CQ, no placement in the Best Bitch). In the show we heard lots of truths about corded poodles. How the judges have to evaluate them and how their owners are just seeking for peculiarities. But the truth for example with Hessu is that without the corded coat I could not take him to the dog shows because his coat would always be full of tangles. When he was in a modern cut (in a pretty short coat) he was already in couple of days after the bath full of tangles whatever I did with his coat. On the other hand, corded coat is an opportunity according to the breed standard of poodles, so why a poodle could not have cords?

There is a picture of all corded poodles in the poodle speciality beneath. From the left Hihhii Asta on Nasta, Mermarittan Cowboy Coffee, Scarpebox Brown Aroma and Uskomattoman Musta Mimmi.

- Erkkarin yhteydessä otimme myös Hessun ja Doriksen "perheestä" perhepotretin. Kuvasta puuttuu vain Pomo (Hihhii Bruce Springsteen), joka asuu Jyväskylässä. Vas. Hihhii Bruno Mars, Mermarittan Cowboy Coffee, Scarpebox Brown Aroma ja Hihhii Bette Midler.

 After the dog show we took a picture of Hessu's and Doris' "family". Only the male puppy Pomo (Hihhii Bruce Springsteen) is missing. From the left Hihhii Bruno Mars, Mermarittan Cowboy Coffee, Scarpebox Brown Aroma and Hihhii Bette Midler.

Minä sitten tykkään näistä kevätpäivistä! Aurinkoa, kantavia moottorikelkan uria ja paljon aikaa. Enkä usko että koirillakaan on mitään tätä vastaan :) Olemme tällä viikolla lenkkeilleet kolmena peräkkäisenä päivänä kaksi tuntia tai yli jokaisena, koirat enimmän ajan vapaina. Siis "aamu"lenkillä, siihen toinen lenkki lumisella pellolla päälle. Eilen uskallauduimme tälle talvelle ensimmäistä kertaa meren jäälle ja tänään kävelimme siellä myös. Tämä on hienoa aikaa! Varsinkin kun tietää, että muutaman viikon kuluttua kilvoittelemme näistä parhaista lenkkimaastoista kyykäärmeiden, punkkien ja talon rakentajien kanssa :( No, nautitaan tästä nyt, niin kauan kuin ihanuutta riittää.

 I really like these spring days! Sun, good snowscooter tracks to walk on and plenty of time. I do not think that the dogs would have anything against that either :) On three days this week we have walked two hours or more. The dogs have run free the most of the time. That on the "morning"walk. In the afternoon then another walk on the snowy field. Yesterday we went on the ice of sea for the first time this winter and today we also were there. This is great time! Especially because I know that in couple of weeks we share the best areas with adders, ticks and house builders :( So, let's enjoy this as long as it lasts.

- Kuvasatoa tältä viikolta // Pictures from this week

Kaikki koirat eilisellä lenkillä. Jos mietityttää miksi Leyalla on hihna perässään, niin ihan varmistamaan, että sen saa lenkin jälkeen kiinni. Nimim parikin tuntia sitä pyydystänyt.

// All the dogs yesterday. If you are wondering why Leya has a leash, it is there to make sure that I can catch her after the walk. Previously I have been catching her for couple of hours.

Isä ja tytär eilen // Father and daughter yesterday

Yoda tänään taistelemassa koivunoksan parissa. // Yoda today fighting with a birch

Leya ja Kalimenoja. Tämä kuva kuvaa erinomaisesti Leyan luonnetta: se on todella utelias ja haluaa aina osallistua kaikkeen. Pysähdyin ottamaan kuvaa ojan sulasta kohdasta ja Leya tuli katsomaan mitä minä kuvaan.

// Leya and a little stream nearby. This picture shows in an excellent way the temperament of Leya: she is really curious and wants to take part in anything. I stayed for taking a picture of the melted area of the stream and Leya wanted to see what I am shooting.

Tässä kuva tilanteesta kotona puoli tuntia lenkiltä paluun jälkeen ;) // This is a picture of the situation at home half an hour after we came from the walk ;)

Meidän kevääseemme kuuluu olennaisena osana myös pihalla ahkerasti liikkuvat fasaanit. Allaolevassa kuvassa näkyy uros ja kolme naarasta. Tälle keväälle parhaimmillaan olemme nähneet kerralla 1 + 4 parven, aikaisempina vuosina suurempiakin.

// An essential part of our spring are the pheasants which come to our yard. 

Meidän koiramme, kasvattimme tai koiriemme jälkeläiset ovat viime aikoina olleet mukavan aktiivisesti esillä koiranäyttelyissä.

 Our dogs, our breeding or offspring of our dogs have been lately pretty active in dog shows.

- Lauantaina 25.2.2012 Hessun ja Doriksen pennut Bruno (Hihhii Bruno Mars) ja Pimu (Hihhii Bette Midler) osallistuivat Lohjalla pentunäyttelyyn. Tuomari oli Maija Mäkinen. Sekä Bruno että Pimu saivat kp:n ja voittivat luokkansa. Lopulta Brunosta tuli VSP-pentu ja Pimusta ROP-pentu. Onnittelut, Miia!

 On Saturday February 25th 2012 Hessu's and Doris's puppies Bruno (Hihhii Bruno Mars) and Pimu (Hihhii Bette Midler) took part in a puppy show in Lohja. The judge was Maija Mäkinen. Both Bruno and Pimu were given prize of honour and they won their classes. Finally Bruno was BOS-puppy and Pimu BOB-puppy! Congratulations, Miia!

- Sunnuntaina 26.2.2012 Tito (Tyystilyksen Armas Valentino) osallistui Tuusniemen ryhmänäyttelyyn. Tuomarina oli Unto Timonen. Titolle hieno arvostelu: "Hyvä koko ja mittasuhteet. Esitetään tänään hyvin hoikassa kunnossa. Kaunis pää ja ilme. Hyvä kaula ja ylälinja. Eturinta saisi olla täyteläisempi, rungoltaan hieman voimakkaampi. Riittävästi kulmautunut takaosa. Liikkuu vielä takaata kapeasti. Etuliike saa vielä tasoittua." Tito sai JUN EH, JUK 2.

 On Sunday February 26th 2012 Tito (Tyystilyksen Armas Valentino) went to Tuusniemi group show (only for FCI5 and FCI9). The judge was Unto Timonen. Tito got a nice critique (freely translated): "Good size and proportions. Shown today in very lean condition. Beatiful head and expression. Good neck and topline. Forechest could be richer, from the body stronger. Enough angulated rear. Moves still narrow in rear. The movement in front could be more stable." Tito got JUN EH (= very good) and was 2nd in class.

- Lauantaina 3.3.2012 matkustimme Hannen ja Titon kanssa kimppakyydillä Enon ryhmänäyttelyyn. Siellä villakoirat tuomaroi Veli-Pekka Kumpumäki, uusi tuttavuus minulle. Tito oli seurueemme koirista ensimmäisenä kehässä. Titolle erinomainen arvostelu: "Iloinen ja reipas, kauniisti liikkuva, vielä kauttaaltaan kapea uros. Hieman ulkonevat poskiluut, muuten hyvä pään pituus ja linjat. Hyvä ylälinja, hyvin kulmautunut. Lupaava eturinta. Sopiva luusto. Pentuturkki vaihtumassa. Väri saisi olla syvempi musta." Tuloksena JUN ERI, JUK 1. Alla kuva Titosta kehässä.

 On Saturday March 3rd 2012 we travelled together with Hanne and Tito to Eno to a group show (for FCI5 and FCI9 as well). There the judge for the poodles was Veli-Pekka Kumpumäki. I had never before shown to him. Tito was the first dog of ours to enter the ring. He got an excellent critique (freely translated): "Glad and brave, beautifully moving, still thoroughly narrow male. A little protruding cheek, otherwise good length and lines of head. Good topline, well angulated. Promising forechest. Convenient bones. Changing the puppy coat. Colour should be darker black." Tito got JUN ERI (= excellent) and won the class. There is a picture of Tito below.

- Seuraavana koiristamme kehässä oli Leya (Tyystilyksen Aito Ystävä). Arvostelusta huomaa, kuinka saman näköisiä ja oloisia ne todellakin Titon kanssa ovat: samat asiat, vain toisin sanoin ilmaistuna. Leyan arvostelu: "Erittäin hyvä kehys. Vielä kesken kehityksen. Pitkä pää, posket saisivat olla hiotummat. Erittäin hyvä ilme. Kaunis ylälinja. Hyvin kiinnittynyt häntä. Sopiva luusto, tasapainoiset kulmaukset. Runko saa vielä tanakoitua. Pentuturkki vaihtumassa. Väriltään vielä kovin rusehtava. Hyvät ryhdikkäät liikkeet." Leyalle myös JUN ERI, sijoitus JUK 2. Leyan kuva alla.

 The next one of our dogs to the ring was Leya (Tyystilyksen Aito Ystävä). It is easy to notice from the critique how similar Tito and Leya are: same things are mentioned though with different words. Leya's critique (freely translated): "Very good frame. Still developing. Long head, the cheek should be more refined. Very good expression. Beautiful topline. Well set tail. Convenient bones, balanced angulations. The body should get stronger. Changing the puppy coat. Still quite brownish in colour. Good, bearing movements." Leya got also JUN ERI (= excellent) and was 2nd in her class. There is a picture of Leya below.

- Koko villakoirakehän viimeisenä koirana areenalle astui Hessu (Mermarittan Cowboy Coffee). Hessun arvostelu: "11-vuotias, erittäin hyvässä kunnossa ikäisekseen esitetty uros. Ilmeikäs pää, joka voisi olla astetta pitempi. Kaunis ylälinja, hyvä luusto ja eturinta. Hyvin kiinnittynyt häntä. Kauniisti nyörittynyt turkki ja hyvä musta väri. Liikkuu hyvin, hyvällä ryhdillä." Hessulle VET ERI, VEK 1, SA, PU 2, ROP-VET. Olisivathan tuomari ja kehäsihteeri Hessulle vara-sertinkin halunneet antaa, mutta eihän muotovalio sitä voi vastaan ottaa ;)

 The very last dog to enter to the poodle ring was our Hessu (Mermarittan Cowboy Coffee). Hessu's critique: "11 years old, shown for his age in a very good condition. Expressive head which could be a little longer. Beautiful topline, good bones and forechest. Well set tail. Beautifully corded coat and good black colour. Moves well with good carriage." Hessu got VET ERI, VEK 1, SA (certificate quality), was Best male 2 and BOB-veteran. Both the judge and secretary would have liked to give him a res-cac as well but he is already a champion ;)

- Jäimme odottamaan veteraanien ryhmäkehää, jonka arvostelu Leni Finne, myöskin uusi tuttavuus minulle. Kun BIS-VET 4 -sija meni hienolle tiibetinterrierille, olin varma, ettei tuomarin rohkeus riittäisi sijoittamaan Hessua. Mutta mitä vielä, Hessu oli lopulta BIS-VET 3! Ei huono alku vanhuksen näyttelyvuodelle! Kuva Hessusta alla, toinen löytyy näyttelyn tulossivulta!

 We stayed at the show and waited for the group ring for the veterans. There the judge was Leni Finne. I had never before shown dogr for her either. When she placed a fine tibetan terrier as a BIS-veteran 4 I thought that she has not enough courage to place Hessu at all. But I was wrong! Finally Hessu was BIS-VET 3! Not a bad start for our senior's show year! There is a picture of Hessu below, another one can be found on the result page of the show.

Törmäsin ihastuttaviin Olga-sukkiin ihan sattumalta netissä. Tämä malli vei minut kyllä täysin mennessän ja nyt olen neulonut niitä kolme ja puoli paria ;) Kaikki on neulottu 7 veljestä langasta.

- pitkävartiset vihreäsävyiset esikoiselle

- jämälangoista kirjavat, jotka ehkä lähtevät ulkomaille

- viininpunaiset, joissa musta kantapää ja kärki (ehkä myös ulkomaille)

- Nyt on työn alla vanhemmalle pojalle sukat 7 veljestä Raita -langasta, kantapää ja kärki metsänvihreästä. Nämä ovat siis ne puolikkaat ;)

Näiden sukkien jälkeen jonossa on jännittävä pipo Reetalle. Siitä sitten enemmän joskus kun on siinä vaiheessa, että siitä todella on kerrottavaa ;)

On tässä kevään(kin) aikana tullut neulottua sukkia jos toisia. Tähän pitsivarsisukkamalliin olen myös varsin ihastunut. Itselleni olen kuluvan talven aikana neulonut niitä kahdet, lisäksi ainakin yhdet aikuisten kokoa ja yhdet lasten kokoa olen lähettänyt Ruotsiin. Alla olevassa kuvassa olevat mustat sukat ovat mieheni pomon naisystävälle ;) Toiset ovat omani. Ohje näihin sukkiin löytyy Novitan nettisivuilta.

Tänään tuli niin kovasti odotetut tulokset Leyan ja Titon lonkka- ja kyynärkuvista.

Leya, Tyystilyksen Aito Ystävä lonkat A/A, kyynärät 0/0 (polvethan sillä oli jo todettu olevan 0/0 ja silmät terveet)

Tito, Tyystilyksen Armas Valentino lonkat A/A, kyynärät 0/0 (polvet 0/0, silmät terveet).

Tämä on onnenpäivä! Nyt sisarusten on hyvä jatkaa agilityharrastustaan!

 Today we got the official results for Leya's and Tito's hips and elbows.

Leya, Tyystilyksen Aito Ystävä hips A/A (the best possible), elbows 0/0 (the best possible) (knees and eyes are also healthy)

Tito, Tyystilyksen Armas Valentino hips A/A, elbows 0/0 (knees and eyes healthy.

This is a day of luck! It is good for these siblings to continue training agility.

Hessu aloittaa näyttelyvuotensa lauantaina, joten sen oli aika päästä eroon elokuun loppupuolelta asti kasvaneista "housukarvoista". "Sämpylöiden" ja "ison turkin" väliinkin oli kasvanut hienoja nyörinalkuja! Hessulla nyörien kasvatus on kyllä varsin vaivatonta: ne tulevat aivan itsestään. Tein konetyöt Hessulle ennen pesua, koska pesin sen 1,5 viikkoa sitten. Tuolloin lyhentelin myös nyörejä vähän kauttaaltaan. Alla kuva suunnilleen alkutilanteesta. Huom! Kuvat vääristävät Hessun väriä - se on edelleen korpinmusta!

 Hessu will have his first dog show for the year on Saturday. So I groomed today his "trousers" which had been growing since the end of August. There were lots of fine, tiny cords there. It is extremely easy to have Hessu as a corded poodle: he gets cords with no effort at all. I clipped him before washing because I had washed him just 1,5 weeks ago. That time I even shortened cords a bit. The picture that follows is of Hessu in the beginning of the grooming today. NB! The picture does not show his real colour: Hessu is still pitch black!

Seuraavassa kuvassa takaosaan on tehty konetyöt // In the next picture I have done the clipping in his rear.

Viimeisessä kuvassa konetyöt on tehty kauttaaltaan muualle paitsi varpaisiin. Tällä hetkellä Hessu on jo pestykin (nyöriturkin kanssa ei nyt ole niin nöpönuukaa missä vaiheessa näyttelyyn nähden se pestään) ja kohta aloitan sen kuivaamisen Metrolla. Aikaa kuivaamiseen menee sellaiset 3 tuntia. Sitten ennen näyttelyä käyn vielä nyörien "juuret" läpi eli irrotan pesussa toisiinsa tarttuneet nyörit ja katson että nyörit ovat suunnilleen yhtä pitkiä kummallakin puolella ja teen mahdollisesti pientä muotoilua. Näyttelypaikalla viimeistelyyn riittää tukan sitominen kiinni. Mutta tiedättekö mikä nyöriturkissa on parasta? Kukaan ei voi sanoa, että koira on trimmattu väärin, koska kukaan ei tiedä miten se pitäisi trimmata ;)

 In the last picture Hessu has been clipped all over except the toes. When I am writing this I have even washed him (with a corded coat it is not that exact when you wash a dog for a show) and I will start drying him in a while. Drying takes about three hours with a power dryer. Before the show I will check the coat and "tear" cords apart (they stick together during the bath) and check also that the cords are even length in both sides. At the show it is I only need to tie up his hair. But do you know what is the best with a corded poodle? No one can say that you have groomed you dog in a wrong way because no one knows how it should be groomed ;)

Yoda ja Reetta kirmasivat tänään kolme rataa Activedogsin järjestämissä agilitykisoissa. Kaikilla radoilla tuomarina oli Anne Viitanen. Meno oli varsin mallikasta. Ensimmäiseltä radalta (agilityrata) virheetön rata ja ihanneaikakin alittui - 2,55 sek. Sijoitus 6. Toisella agilityradalla Reetalle sattui melkoisen harvinainen virhe: hän unohti radan! Ja tietysti sitten "arpoi" yhden esteen väärinpäin, josta hylkäys. Hyppyradalla meno oli myös virheetöntä, tuloksen virheetön rata, ihanneajan alitus - 0,98 ja sijoitus 3. Vain kaksi nollaa ensi kesän yleisiin agilityn SM-kisoihin puuttuu... (Sivuhuomautuksensa: nämä olivat koirakon 8., 9. ja 10. startti kolmosluokissa)

Alla kuva hyppyradan palkintojenjaosta. Hopeaa siinä kisassa saivat Marika ja Tatsi (Mortin sisko), joille tänään triplanolla! Mieletön suoritus! Suuret onnittelut!

 Yoda and Reetta ran three agility courses today. The judge was Anne Viitanen. They did splendid job. The first course: 0 fault and - 2,55 sec under the limit. They were 6th. On the second agility course Reetta made an unusual mistake: she forgot the way! And of course took one obstacle wrong way and they were disqualified. On the jumping course they either did no faults. The time was - 0,98 sec under the limit and their placement 3rd. They lack only two clear rounds to be qualified to take part in Finnish Championships next summer... (By the way, these were Reetta's and Yoda's 8th, 9th und 10th starts in the class 3).

Beneath a picture from the podium of the jumping course. The second were Marika and Tatsi (Mortti's sister). They made 3 times a clear round today! That is superb! Huge congratulations!

Leya ja Tito kävivät eilen joukkoterveystarkastuksissa. Niiltä tutkittiin polvet ja silmät ja kuvattiin lonkat ja kyynärät. Kummankin polvet olivat terveet (0/0), samoin silmät (ei perinnöllisiä silmäsairauksia). Kyynärät ja lonkat kuvannut eläinlääkäri arvioi priimaksi, pieni mahdollisuus, että Titon kuvat tulevat B:nä takaisin. Toivotaan, että Kennelliitossa ollaan samaa mieltä. Titolta otettiin myös näyte Hannes Lohen johtamaan Koiran geenit -tutkimukseen. Leyan osalta odotan, että paikallisosastomme saisimme järjestettyä villakoirille oman näytteenoton, koska myös Yodalla on näyte antamatta. Hessu ja Mortti ovat jo kantaneet omat kortensa kekoon ja antaneet näytteensä ja ne ovat mukana tutkimuksissa ainakin kaihigeenin verrokkiryhmässä, jota varten olen lähettänyt työryhmälle myös niiden silmäpeilauslausunnot.

Alla pari kuvaa sisaruksista eiliseltä.

 Leya and Tito had their health checks yesterday. Their knees and eyes were examined and hips and elbows x-rayed. Both had healthy knees (0/0) and eyes (no presumed inherited eye diseases). The vet assessed their x-ray results to be excellent, there is a little possibility that Tito's hips get finally the grade B (A ist the best, E the worst). We hope that the final grades will be as good, too. Tito gave also his sample to the Canine genetic studies part in the. I wait with Leya's sample for another event to give that because neither Yoda has given the sample.

There are two pictures of Leya and Tito beneath.

- Sisko ja sen veli, tai oikeasti veli (vas.) ja sen sisko // Brother (left) and his sister

Ilonpitoa lumisella takapihalla // Having fun in the snow

Tasan vuosi sitten syntyi ensimmäinen pentueemme. Kuluneeseen vuoteen on kuulunut iloa mutta myös suurta surua ja murhetta. Tässä katsaus pentukolmikon ensimmäiseen elinvuoteen.

 Exactly a year ago we got our first litter. It has been a year of joy but also huge sorrow and grief. This is a story of the first year of the puppies.

 - Pentueen ensimmäisenä syntyi 242 grammaa painanut narttu. Narttu sai työnimekseen Matami, koska oli syntyessään pentueen suurin. Lopulta tämä pentu jäi ilahduttamaan meidän perhettämme ja sai kutsumanimekseen Leya. Nimi lausutaan reilusti "leija" ja se kuvaa tätä koiraa todella hyvin: Leya on aina menossa ja mieluiten korkeuksissa kuten sohvan selkänojalla tai muuten vain jalat ilmassa. Nyt 1-vuotiaana Leya on noin 38 cm korkea. Se rakastaa liikkumista, kaikenlaista tekemistä (joskaan sillä ei vielä ole mikään kehuttava keskittymiskyky) ja ihmisiä. Kesällä kävin sen kanssa pentukurssilla, josta sille ei juuri oppeja mieleen jäänyt. Toivottavasti pääsemme nyt keväällä sen kanssa treenaamaan johonkin ryhmään. Leya on käynyt kaksi kertaa näyttelyssä (kerran epävirallisessa pentuluokassa ja kerran "oikeassa" luokassa) ja se on palkittu ERI:llä. Tälle keväälle sille on suunnitteilla lisää näyttelyitä, mutta suurin jännityksen kohde on kuitenkin jo tällä viikolla olevat viralliset terveystarkastukset (silmät, polvet, lonkat ja kyynärät).

 The first one to born was a female with 242 gramms. She was called "Matami" because she was the biggest of the puppies. Finally that puppy stayed by us and is called "Leya". We pronounce her name  "Leija" which means a kite. The name suits the puppy perfectly: she is always on the go and most preferably somewhere high, like on the back of the coach or otherwise feet off the ground. At the age of 1 year she is about 38 cm high. She lives exercise, doing things (though she is not that good at concentrating yet) and people. I went for a puppy course with her in the summer but I suppose she does not recall almost anything from there. I hope we will get into a course now during the spring with her. Leya has been twice to a dog show (once in an unofficial puppy class) and has been rewarded with EXCellent. There are some other dog shows planned for her this spring as well but the most exciting thing are the official health checks (eyes, knees, hips, elbows) which she will have already in this week.

Leyalla ikää 5,5 kuukautta // Leya 5,5 months old

Leya leijamaisena Kajaanin näyttelyssä tammikuussa. Kuva Arto // Leya like a kite in Kajaani dog show, january

Leya viime viikolla // Leya last week

- Toisena syntyi 178 gramman painoinen uros, joka sai työnimekseen Masi. Masi oli Rasmuksen ehdoton suosikki, jonka Rasmus olisi toivonut jäävän meille. Se muutti kuitenkin Kajaaniin Wallu-parsonin kaveriksi ja sai nimekseen Tito. Nyt 1-vuotiaana Tito on noin 40 cm korkea ja varsin komea nuorukainen. Tito on ehtinyt vuoden aikana jo kaikenlaista: se on harjoitellut tosimielessä agilityä, käynyt erilaisilla kursseilla sekä kaksi kertaa näyttelyissä (joista toinen epävirallisessa pentuluokassa) ja myös se on palkittu ERI:llä. Myös Titolla on jo tällä viikolla edessään viralliset terveystarkastukset (silmät, polvet, lonkat ja kyynärät) ja sekin suuntaa vielä kevään aikana useampiin näyttelyihin.

 The second to born was a male with 178 grams. We called him Masi and he was absolutely Rasmus's favourite and he would have liked Masi to stay by us. But Masi moved to Kajaani and got a parson russel terrier Wallu as a mate. He is nowadays called Tito, is about 40 cm high and pretty handsome youngster. He has been doing lots of things already: he has trained agility seriously, been to different kinds of courses and twice to dog shows (of which one an unofficial puppy show) and also he is awarded with EXCellent. Tito, too, will head to official health checks already in this week and there are several dog shows planned for him in the spring as well.

Tito ja Wallu toukokuussa 2011 // Tito and Wallu in May 2011

Tito marraskuus 2011 // Tito in November 2011

Tito ja Wallu joulukuussa 2011 // Tito and Wallu in December 2011

Tito ja Reetta tammikuisessa Kajaanin koiranäyttelyssä. Kuva leenanen // Tito in ring with Reetta at a dog show in Kajaani, January 2012

 Pentueen viimeisenä syntyi 217 gramman painoinen narttu, jota meillä kutsuttiin OKT:iksi (Oikea Korva Tatuoitu). OKT oli Reetan suosikki, mutta minun valintani kohdistui Leyaan. OKT muutti Kempeleeseen ja sai nimekseen Mimmi. Nyt 1-vuotiaana Mimmi on aikalailla Leyan korkuinen, korkeintaan sentin korkeampi eli noin 38-39 cm. Ensimmäisen vuotensa aikana Mimmi on täyttänyt tehtävänsä olemalla tärkeä perheenjäsen perheessään. Se on myös ehtinyt opetella tottelevaisuuden alkeita (ehkä vähän enemmänkin - se osaa mennä maahan jopa kaukokäskyllä!), uinut paljon ja viettänyt mukavaa koiranelämää sekä osallistunut linnunmetsästykseen siten että siltä on saatu ammuttua jopa ensimmäinen saalis! Valitettavasti marraskuun alussa saatiin shokeeraava uutinen, kun Mimmillä diagnosoitiin legg-perthes (legg-calve-perhes). Mimmin kipeä jalka leikattiin marraskuun alkupuolella ja nyt tärkeässä roolissa sen elämässä on jalan kuntouttaminen. Mimmi käy uimassa säännöllisesti ja normaaliarkena perhe huolehtii että liikkuessaan Mimmi käyttää myös leikattua jalkaansa, vaikka osaisikin liikkua nopeasti ja näppärästi myös kolmijalkaisena. Ennen pakkasjakson alkamista se liikkuikin jo hyvin mutta harmittavasti kylmä ottaa kovasti leikattuun jalkaan. Mimmin tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu jalan kuntouttamista, toivottavasti myös tottelevaisuuskoulutuksen jatkamista ja ehkäpä vaikka myös jäljestämiskursseja.

 The last one to born was a female with 217 grams which was called OKT (right ear tattooed) by us. OKT was Reetta's favourite but my choice fell on Matami (Leya). OKT moved to Kempele and is called Mimmi. She is now maybe a little higher than Leya, so about 38-39 cm. During her firts year Mimmi fullfilled her mission to be an important member in her family. She has learned basics in obedience (actually maybe more: she can do "down" even from the distance!), has swum a lot, spent nice dog life and taken part in hunting birds. They have even got the first catch from her! Unfortunately we got shocking news in the beginning of November: Mimmi was diagnosed with legg-perthes (legg-calve-perthes-disease). The aching leg was operated a bit later and now the important thing in her life is rehabilitation. Mimmi swims regularly and in all-day-life the family looks after that she uses also the operated leg, though she could move fast and convenient only with three legs, too. Before it got very cold here, Mimmi already used her operated leg a lot but it is a pity that that leg does not tolerate cold that well. Mimmi's near future consists of rehabilitation, hopefully she will also participate in obedience courses, and maybe also do some tracking.

Mimmi uimassa kesällä // Mimmi swimming in the summer

Mimmi, Aki ja saalis // Mimmi, Aki and the catch

Mimmi kaksi viikkoa sitten // Mimmi two weeks ago

- Lopuksi vielä Ystävänpäivä-terveiset meillä asuvan koiraperheen voimin

// We wish you all Happy Valentine with a dog family which lives with us

Kahdella meidän koirista on synttärit tässä kuussa: Mortilla (12. päivä), joka täyttää 7 vuotta ja Leya (14. päivä), joka täyttää 1 vuotta.

Eilen aamulenkillä otin synttärisankarikaksikosta valokuvan, joka kuvaa hyvin niiden luonnetta: kovaa vauhtia eteenpäin, tytär edellä, isä perässä. Kuvanottohetkellä oli muuten 30 astetta pakkasta. Ei paljon parivaljakkoa haitannut!

 Two of our dogs have their birthday in this month: Mortti (on the 12th) who will be 7 years and Leya (on the 14th) who will be 1 year.

During the morning walk yesterday I took a picture of those ones. The picture shows their character nicely: with full speed forward, daughter in lead, father running behind. By the way, it was -30 Celsius degree as I took the picture. Did not bother those two ones!

Meidän Leyan elämä on varmaan aika onnellista ;) Sillä on perheessä äiti-koira, joka pitää sen kovassa kurissa (ei ehkä niin onnellinen asia), isä-koira, jonka kanssa on ihana juosta, painia, rämpiä umpihangessa, uida ja jahdata lintuja. Lisäksi sen elämässä on leikki-setä / iso-setä Hessu, joka on maailman turvallisin nukkumakaveri. Hessu ei koskaan murise Leyalle (jollei ole erityisen suurta syytä) ja sen viereen saa aina käpertyä nukkumaan.

 I think the life of our Leya is quite happy ;) She has in the family her mother-dog who keeps Leya under strict control (maybe not that happy thing), father-dog who is always ready to run, wrestle, wade in deep snow, swim and hunt birds. Furthermore Leya has great-uncle Hessu who is the safest sleeping mate in the whole world. Hessu never growls to Leya (except if there is a special strong reason) and she can always snuggle to sleep with him.

Tein uuden vuoden lupauksen, että kirjoitan tähän blogiin kaksinkertaisten lapasten ohjeen, koska mikäli meidän blogiimme tullaan googlaamalla, yleisin hakusana on "kaksinkertaiset lapaset".

Langat: päällinen 7 veljestä, vuori Novita Wool tai Nalle. Puikot 3,5 ja 3.

Mallineuleet:

- aina oikein neule tasona: neulo kaikki kierrokset oikein

- sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kierrokset oikein

- joustinneule: *2o 2n*, toista *-*

Seuraava ohje on se "alkuperäinen", jonka sain (työ)kaveriltani, omat lapaseni ovat tästä muokattu versio. Ohjeessa lapasen kooksi sanotaan "nainen" mutta koko on ainakin minun käsialallani melko pieni, sopiva meidän Reetalle (ei mikään iso 14-vuotias).

Vasemman lapasen päällinen

Luo paksummille puikoille 48 s ja neulo tasona aina oikeaa 8 cm, kavenna viimeisellä kerroksella tasaisesti 4 s = 44 s. Neulo joustinneuletta *2 o 2 n* suljettuna neuleena 4 cm, kavenna viimeisellä kierroksella 2 s tasavälein = 42 s. Jaa silmukat tasaisesti niin että I ja III puikoilla on 11 s ja II ja IV puikoilla 10 s. Kerroksen vaihtumiskohta on I ja IV puikon välissä. Aloita sileä neule. Kun olet neulonut sileää 1 krs, aloita peukalokiila. Eli neulo oikein, kunnes II puikon lopussa on 4 s, tee lisäys (ota kahden s:n välinen lanka vasemmalle puikolle ja neulo se kiertäen oikein), neulo 2 s oikein, tee lisäys ja neulo loput s:t. Jatka sileää ja toista kiilan lisäyksiä joka 4. krs vielä 5 kertaa (eli yhteensä 6 kertaa). Kiilan s-luku lisääntyy aina kahdella / kerros. Kun olet tehnyt lisäykset valmiiksi, on II puikolla 22 s. Siirrä kiilan 14 s apulangalle odottamaan. Luo kiilan kohdalle 2 s ja jatka sileää kunnes etusormen kynsi peittyy tai olet neulonut peukalokiilan jälkeen n 10 cm. Tee nyt kärkikavennukset eli I ja III puikon alussa ylivetokavennus (= nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein ja vedä nostettu s neulotun yli) ja neulo II ja III puikon lopussa 2 s oikein yhteen. Toista tällaiset kavennukset joka krs kunnes työssä on jäljellä 8 s, katkaise lanka ja pujota se loppujen s:ien läpi, kiristä ja päätä hyvin.

Vasemman lapasen vuori

Poimi päällisen alareunasta 50 s sukkapuikoille 3 ja neulo tasona aina oikeaa 7,5 cm. Kavenna viimeisellä kierroksella 6 s tasaisesti = 44 s. Neulo suljettuna neuleena joustinneuletta 2o 2n 4cm. Tarkista että silmukat ovat tasaisesti sukkapuikoilla (11-11-11-11) ja aloita sileä neule. Kun olet neulonut 2 krs sileää, aloita peukalokiilan lisäykset. Neulo nyt III puikon alusta 2 s, tee lisäys, neulo 2 s oikein ja tee lisäys ja neulo loput s:t. Huom! Tarkista, että peukalo tulee samaan kohtaan päällisen peukalon kanssa! Neulo lisäykset joka 4. krs yhteensä 6 kertaa. Peukalokiilan silmukkamäärä lisääntyy joka kierros 2 s:lla. Neulo viimeisen lisäyksen jälkeen vielä 3 krs, jotta vuori olisi yhtä korkea kuin päällinen. Ota peukalokiilan s:t lepäämään, luo kohdalle 2 s ja jatka sileää. Kun olet peukalokiilan jälkeen neulonut 9,5 cm tai etusormen kynsi näkyy puoleksi, tee kärkikavennukset kuten päällisessäkin.

Peukalo, päällinen

Ota apulangalla odottavat silmukat työhön ja poimi niiden lisäksi peukaloaukosta 4 s. Jaa nämä 18 s kolmelle puikolle ja neulo suljettuna sileää. Kun olet neulonut n. 5 cm tai peukalo jää piiloon, neulo joka puikon lopussa 2 s oikein yhteen joka krs, kunnes työssä jäljellä 3 s. Katkaise lanka, pujota se loppujen s:ien läpi, kiristä ja päättele hyvin.

Peukalo, vuori

Neulo peukalo kuten päällisessä, mutta aloita kavennukset kun peukalon kynsi on puoliksi piilossa.

Oikean lapasen päällinen

Neulo vasemman lapasen peilikuvaksi eli tee peukalokiila 2 s:n päähän III puikon alusta.

Oikean lapasen vuori

Neulo vasemman lapasen peilikuvaksi eli tee peukalokiila 2 s:n II puikon lopusta

Viimeistely

Ompele lapasen varren avoin sivu kiinni. Pujota vuori päällisen sisään ja kiinnitä ne yhteen muutamalla pistolla peukalon ja lapasen kärjestä (Huom! Minä en ole kiinnittänyt vuorta ja päällistä toisiinsa enkä koe sille tarvetta!)

Muutama "kokemuksen" mukanaan tuoma huomio:

1. kannattaa aloittaa neulomalla lapasen vuori saajalleen sopivaksi, koska annettujen lankojen paksuussuhde on sellainen, että vuoren ja päällisen silmukka- ja kerrosmäärät ovat suunnilleen samat. Tällöin päälliseen nostetaan tietysti silmukat vuoren alareunasta.

2. ohjeen mukaisen nauhakavennuksen sijaan minä tekisin nyt sädekavennuksen, koska vuoren nauhakavennus taittuu sisäänpäin ja "painaa" sormia vähän häiritsevästi

Alla vielä kuvat sekä minun omistani että Reetan lapasista. Nämä lapaset ovat muuten todella lämpimät!

Minun lapaseni on tehty 7 veljestä (Polka) - ja Nalle-langoista (jos katsoo tarkkaan, niin huomaa, että varren alaosassa on helmineuletta aina oikein -neuleen sijaan).

Reetan lapaset 7 veljestä - ja Wool-langoista

P.S. Jos ohjeesta tulee jotain kysyttävää, minulle voi laittaa mailia os. ollila.paivi(a)gmail.com niin yritän auttaa.

Mortin ja Milan pentueesta on vielä yksi urospentu vailla kotia. Romeo etsii itselleen sitä oikeaa perhettä. Romeo on 12 viikkoa vanha, vilkas, erittäin kekseliäs ja nopeaoppinen villakoiran alku. Romeon tiedot KoiraNetistä löytyy tästä linkistä. Yhteydenotot Elisaan elisa.alakiuttu(a)gmail.com Allaolevassa kuvassa Romeo on oikealla (vasemmalla sen sisko Diiva)

 There is still one male puppy looking for the right home out of Mortti's and Mila's litter. Romeo is seeking for a right family. Romeo is 12 weeks old, lively, very inventive and learns quickly. Link to the information about Romeo in the Finnish database. If you are interested, contact Elisa elisa.alakiuttu(a)gmail.com. Romeo is on right in the picture below (on the left his sister Diiva)

Koirilla oli tylsää. Niitten kanssa ei ollut tehty yhtään mitään. Aamulla käveltiin vain 4 kilometrin matka Maken työpaikalle, ajettiin autolla kaupunkiin, jossa Yoda pääsi kylään esikoisemme luokse, josta haimme Mortin taas kotiin ja taas ajeltiin autolla. Kotona koko nelikko pääsi yhdessä takapihalle jahtaamaan fasaaneita ja sitten vielä käytiin noin puolen tunnin lenkki vapaana metsässä. Lisäksi kotona on ollut suuria puruluita jyrsittävänä.

No, ei auttanut kun taistella koirien tylsistymistä vastaan käytävätokoilulla. Yhteispaikallaoloa ja yksilöittäin jotain. Leyalle perusasentoa, seuraamisen alkeita, luoksetuloa ja vähän liikkeestä seisomisen aloittelua. Yodalle liikkeestä maahanmenoa (se on Yodalle erityisen vaikea!), kaukokäskyjä, luoksetuloa, liikkeestä seisomista. Hessulle kaukokäskyjä, liikkeestä maahanmenoa ja seisomista sekä luoksetuloa. Mortille melkolailla sama paketti kuin Hessulle. Lopuksi vielä - aiempaa energisemmille koirille - yhteispaikallaoloa (postauksen lopussa kuva nelikosta). Nämä täytyy varmaan viedä uimaan koirauimalaan, että virta lähtee. Vai lähteekö sittenkään?

 The dogs were bored. We hadn't done anything with them. In the morning we walked only 4 kilometres to Make's job, took the car to the town where Yoda visited our first born child with me, we took Mortti home from there and drove the car again. At home I let all four dogs run on backyard and hunt pheasants. Then we walked about half an hour in the forest, the dogs running free. At home they have also had large bones to chew.

No help, I had to fight against dogs getting bored with training some obedience in the corridor. "Stay" all dogs together, then some individual moments. With Leya basic position, basics of heeling, come and basics of stand when heeling. With Yoda down when heeling (it is very difficult to her!), distant commands, come, stand when heeling. With Hessu distant commands, down and stand when heeling and come, with Mortti the same things as with Hessu. At the end still "stay" with all four - even more energetic dogs than in the beginning - together (there is a picture of the dogs in the end of this message). I suppose these ones should be taken to swim to loose their energy. Or will they loose it in any way?

- vasemmalta // from the left Mortti, Leya, Yoda, Hessu