// When this server was crashed, our blog moved. From now on we can be found on the address www.tyystilyksen.blogspot.fi

 This week I have worked a lot with grooming our poodles. Mortti's coat had lots of tangles as he came back from Ronja's (honestly, he has harldy had any tangles before), so at midsummer I washed him after a swimming trip. On Wednesday Mortti (as well as Leya and Hessu) went swimming again. I had already planned to wash Hessu that day (we are having the hottest dog show season at the time), but I washed also Mortti. The picture below shows the washed and groomed males (picture taken yesterday).

Eilen illalla pesin Yodan. Se on ollut jotenkin nuhruisen näköinen, mutta ei ole mielestäni vaikuttanut takkuiselta. Yllätys oli suuri, kun harjaamisen yhteydessä sen turkista lähti iso kasa ilmeisesti kuollutta karvaa. Värikin kirkastui harjaamisen ja pesun jälkeen ihan toiseksi. Kumma juttu! Alla kuva Yodasta pesun ja föönauksen jälkeen. Yodan turkkia ei leikattu ollenkaan, trimmaustaitoisia vieraita odotellessa ;)

 I washed Yoda yesterday evening. She had looked somehow shabby but I had not thought she had tangles. I was surprised when lots of apparently dead hair was removed from her coat when I brushed her. Also the colour of her coat became much brighter after brushing and washing. There is a picture of Yoda after washing and drying below. We did not groom her at all, we are waiting for a talented groomer to visit us ;)

Tänään on pesuvuorossa koirista sitten Pimpula ja huomenaamulla vuoron saa Leya. Sitten lähdemmekin kolmen koiran kanssa vähän reissuun ;) Kuten sanottua, näyttelykesä on näillä leveysasteilla kuumimmillaan.

 The dog to be washed today is Pimu and tomorrow morning it is Leya's turn. Then we will make a little trip with three dogs ;) As I already mentioned, the hottest dog show season on this latitude is on.

 We visited a flea market in the city on Saturday and found some toys for the dogs. Pimu fell for a millipede, or a Lots-a-lots-a-legggggs -toy. When one presses in the tail of the toy, a sound comes from its mouth ;) In the picture below Pimu has just met that toy.

Koska Pimu on tavallinen villakoira, sen piti tietysti tuunata lelunsa. Alla tuhatjalkainen muodonvaihdoksen kokeeneena. Siitä tuli mato!

 Because Pimu is an usual poodle, she had to pimp her toy. In the picture below there is the millipede after the metamorphosis. It became a worm!

Sitten vielä kuva viime viikolta "kotieläintarhastamme". Ihanainen ponnymme käy toisinaan kotona laiduntamassa. Kuvassa Karsu, Hessu (kauimmaisena kuvassa), Leya ja Mortti (etualalla).

 And still a picture of our "petting zoo" from the last week. Our lovely pony comes sometimes to pasture at home. In the picture the pony called Karkki and the dogs Hessu (farest away), Leya and Mortti (in the foreground).

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin: mukavaa juhannusta kaikille!

 In these pictures and moods: nice Midsummer to everyone!

Reetta bongasi tiedon Suureläinpelastus-kurssista, joka järjestettiin Äimärautiolla ja sattuneesta syystä aihe kiinnosti meitä kovasti. Joten keskiviikkona ja torstaina minä, Reetta ja Ronja olimme todella hyvin suunnitellulla ja järjestetyllä kurssilla noin kolmenkymmenen muun tiedonjanoisen kanssa. Kahdeksan tunnin opiskelu / päivä meni kuin siivillä! Saimme teoriatietoa aiheesta, lisäksi oli käytännön harjoituksia ja havaintomateriaalia kuvien ja videoiden muodossa. Mielettömän hieno kurssi! Alla kuva kurssin lopputehtävästä, jossa kurssilaisten piti pelastaa ojaan juuttunut hevonen. Allaolevassa kuvassa Petteri on jo pelastettu ja sillä on edelleen yllään nk. "veto eteen" -valjaat, joita Karkinkin onnettomuudessa olisi tarvittu, ellei se itse olisi päässyt savesta nousemaan.

Kaikki meidän koirathan ovat varsin tottuneita hevosiin. Nuorimmat (siis Leya ja Pimu) ovat hevosten kanssa välillä jopa uhkarohkeita: kun Karkki oli kotipihalla laiduntamassa, eikä suostunut leikkimään Pimun kanssa, Pimu hyökkäsi suoraan päin sen turpaa. No, Karkki on onneksi nimensä veroinen, maailman kiltein hevonen, eikä esim purrut Pimua. Hessu suhtautuu hevosiin äärettömän järkevästi ja rauhallisesti. Mortti ja Yoda hieman niitä arastelevat, mutta esim yhteislenkki hevosen kanssa onnistuu varsin hienosti. Ja kun Karkki on kotipihalla laiduntamassa, Mortti saattaa olla sen seurana ulkona, pelailee vain jalkapalloa itsekseen.

Keskiviikkoiltana kurssin jälkeen päätimme Reetan kanssa tehdä yhteislenkin koirien ja Reetan kaverin Lassi-ponin kanssa. Reetta hoitelee Lassia silloin tällöin, kun omistajansa on estynyt. Lassi on shetlanninponi, eli siis monta kymmentä senttiä pienempi kuin Karkki, joka on suurikokoinen poni. Lassin kotitallin vierestä löytyi aivan mieletön lenkkimetsä. Koirat olivat superinnoissaan, kun pääsivät juoksemaan vapaina oudossa metsässä. Alla kuvia humman ja koirien yhteislenkityksestä.

Reetta, Lassi ja Pimu. Supermies ei tarvitse kypärää tai kenkiä hevosten kanssa touhutessaan :(

Tässä tullaan laukkaa tukka hulmuten. Mukana kuvassa myös Pimu ja Mortti.

Ja toinen kuva vauhdista ;) Ponin kanssa juoksemassa edelleen Mortti ja Pimu.

Viikonloppuna jatkamme hevostelua. Huomenna suuntaamme Äimärautiolle katsomaan poniraveja ja mukaan pääsee koirista luultavasti Pimu. Sunnuntaina menemme samaan paikkaan katsomaan alue-esteratsastuskilpailuja ja silloin aiomme ottaa mukaamme Leyan.

Mukavaa viikonloppua myös kaikille blogin lukijoille. Ja onnentoivotukset kaikille, jotka osallistuvat tulevana viikonloppuna agilityn SM-kilpailuihin. Tehkää parhaanne!

... kept the first agility-CAC apart from Reetta and Yoda yesterday. They won the competition with no faults on the track, but got that much overtime. The course made by the judge Mika Moilanen, was very challenging and Reetta's and Yoda's way almost ended on the third obstacle but Reetta could save the course by shouting at Yoda (but lost here probably just that 1,25 sec). There were lots of tunnels on the course and that suits Yoda in the best way. Hopefully this result gives confidence again to Reetta, there has been lack of that lately. The second in the competition were Pirkko and Nucca who made an extremely splendid course and especially the end was breathtaking. Huge congratulations, Pirkko! There is a picture of Reetta and Pirkko with their dogs on the podium beneath.

Hessu ja Mortti ovat olleet Pimun juoksun takia toista viikkoa Ronjan hoivissa kaupungissa. Muutama päivä sitten Ronjalta tuli kuvatervehdys urosten puuhailusta.

 Hessu and Mortti has stayed over a week at Ronja's because Pimu is in heat. Couple of days ago Ronja sent a picture message about what the males have been doing.

Mitä Mortti teki? // What did Mortti do?

Mitä muuta sen piti vielä tehdä? // What else did he do?

Ja mitä Hessu teki? // And what did Hessu? (Where's the ball?)

Ja miten Mortin päivä päättyikään? // And how did Mortti's day end?

Ja ponin blogista löytää minun kirjoittamani tekstin tapahtuneesta. 

-Reetta

Lähdimme eilen illalla myöhään lenkille Reetan kanssa, miehityksenä Reetta, Karkki, minä sekä koirista Yoda ja Leya. Reetta ja Karkki menivät vaihtelevalla askellajilla vähäisin varustein (ei kenkiä kummallakaan, ei suitsia, satulaa tai kypärää, vain päitset ja riimunnaru) läheisen pyörätien vartta. Minä katselin ilolla tyttäreni ja ponin saumatonta yhteistyötä ja mietin, että tuo poni on todella hieno eläin, se sopii kummallekin tyttärellemme äärimmäisen hyvin ja on maailman kiltein poni. Käännyimme kohti rantaa menevälle metsäautotielle, jota pitkin kävelen todella usein koirien kanssa. Reetta laukkaili ponin kanssa, päästin Leyankin vapaaksi, koska se selvästi halusi "juosta kilpaa" ponin kanssa ja mikäs sen parempaa liikuntaa pikkukoiralle. Reetta harhautti koiria tekemällä mutkan metsään oikealle ja tuli jälleen näköpiiriini. Sitten Reetta laukkasi mäkeä ylös ja kurvasi vasemmalle. Ihmettelin vähän, ettei häntä näy enää. Koirat juoksivat edelleen iloisina edestakaisin.

Kuulin Reetan huutavan, mutten kuullut mitä. Ajattelin, että hän oli pudonnut ponin selästä ja huutelee ponia, mutta että Reetta on ainakin hengissä. Kuulin uuden huudon ja tajusin, että Reetta huutaa minua. Juoksin eteenpäin ja etsin tyttöä ja ponia. Missä, missä? Sitten näin... ponin makaamassa maassa puunrungon edessä. "Se on kompastunut ja katkaissut jalkansa", ajattelin, "tämä on Karkin loppu." Mutta ei: poni oli uponnut saveen. Kokonaan, kaikki jalat, enemmän kuin mahaansa myöten, kyljetkin olivat noin 10 cm matkalta upoksissa.

Onneksi EN erään Yoda ja rottweiler -episodin jälkeen KOSKAAN lähde eläinten kanssa liikkeelle ilman kännykkää. Omani oli latauksessa kotona, mutta Reetalla oli puhelin mukana. Soitin hätänumeroon ja pyysin palokuntaa paikalle. Hieman piti siinä paniikissa miettiä lähimmän tien nimeä, mutta selvisin. Sitten soitin Makelle, että tulee henkiseksi tueksi sekä hakemaan koirat pois. Leyaa tilanne ihmetytti ja se poksutteli.

Odottavan aika on pitkä. Tuntui, että odotimme palokuntaa ikuisuuden, vaikka todellisuudessa se tuli melkein yhtä nopeasti kuin Make, joka tuli vain noin 1,5 kilometrin päästä! Kahteen kertaan Karkki ponnisteli päästäkseen pois satimesta ja sai käännettyä itseään 45 astetta oikealle tulosuuntaan nähden, mutta upposi aina takaisin saveen. Näimme kolme sen jalkaa, joitten toivoimme olevan kunnossa, toista takajalkaa emme nähneet ponnistelujen aikana ollenkaan.

Palokunta teki suunnitelman ponin ylösvetämiseksi mahdollisesti vinssin avulla, kunhan raivausauto pääsisi paikalle. Make meni opastamaan tätä autoa. Karkki teki kolmannen ylöspääsy-yrityksen, palomiehet huusivat Reetalle, että auta ponia, vedä sitä narusta. Reetta veti ja Karkki PÄÄSI POIS satimesta. Siinä oli itku todella lähellä, vaikka vielä oli täysi epätietoisuus hevosen herkimmän asian eli jalkojen kunnosta. Mitä teki Karkki päästyään tukevalle maankamaralle? Säikähtikö palomiehiä? Pillastuiko? Ei, se alkoi syödä metsäautotien varressa kasvavaa ruohoa. Reetta juoksutti Karkkia siinä metsäautotiellä ja ehkä poni ihan pikkuisen oli epäpuhdas oikealta puoleltaan, eli sieltä minkä päällä se tavallaan oli satimessa ollut.

Tehtiin loppuselvityksen palokunnan kanssa, kiittelimme heitä suuresti avusta ja lähdimme hiljalleen kävelemään kotitallille päin. Reetta huuhteli savet pois ponista ja tarkasti vauriot: jaloissa ei turvotusta, ei mitään, muutama pienenpieni pintanaarmu, muuten painonsa arvosta kultaa oleva, nimensä veroinen perheenjäsenemme oli aivan kunnossa.

Allaolevassa kuvassa onnettomuuspaikka tänä aamuna, puoli vuorokautta tapahtuman jälkeen, kuvattuna suunnasta, mistä Karkki savialueeseen joutui. Mittasuhteita kuvantamassa Yoda (säkäkorkeus 36 cm). Karkki pääsi pois satimesta oikealta, puun rungon suunnasta.

Leya juoksi äitinsä jälkeen. Se ei ollut koskaan ennen nähnyt viehettä, mikä näkyy videoltakin sen juoksutyylissä. Ihan loppumetreillä se saa kiinni ideasta ja hienosti sekin on vieheestä kiinnostunut. Tässä Leyan suoritus videoituna. Leyan aika oli 9,40 sekuntia, eli mikäli se olisi juossut enemmän tosissaan alusta alkaen se olisi helposti päihittänyt äitinsä. Kai ;)

Mortti osallistui yli 40 cm korkeiden koirien sarjaan. Se todellakin puhkui innosta kun hain sen "tyttöjen" juoksemisten jälkeen autosta. Se rrrrakastaa viehejuoksua! Tässä Mortin suoritus videoituna. Mortin kohdalla kello pysähtyi aikaan 7,93 sekuntia ja epävirallisen tuloslaskelmamme mukaan se olisi ollut sarjassaan 5. Mortti palkittiin järjestäjien toimesta nopeimpana keskikokoisena villakoirana! He palkitsivat voittajan rodussa, jossa oli yhteensä viisi osallistujaa ja keskikokoiset villakoirat olivat ainoa rotu, jolta noin monta osallistujaa löytyi. Alla kuva Mortista hakemassa kanssani rotupalkintoaan. Se sai lahjakortin Lilzoohon ja pääseekin Ronjan kanssa ensi viikolla ostoksille, koska Hessu ja Mortti lähtevät maanantaina kaupunkiin. Pimu on nimittäin nyt vuorostaan juoksussa. Harmi, olisin niin halunnut tietää mitä se sanoo vieheestä. Se nimittäin lähtee aina kaiken liikkuvan perään.

Erinomaisten juoksemisten jälkeen meille sanottiin, että voisimme käydä muulloinkin vinttikoiraradalla juoksutreeneissä. Mikäs siinä, lähellähän rata sijaitsee ;)

 Today our miniature poodle trio pretended to be sight hounds. This time they took part in track racing. Yoda and Leya participated in the class for small dogs (height max 40 cm). Here is a link to Yoda's run. Her time was 9,36 sec (the length of the track was about 80 metres). Yoda made two starts because the one behind the lure was not beware enough and Yoda caught the lure already in the start ;) So, she really had fun for the money!

Leya was next to run. She had never before seen the lure, which is to see from her running style. Just before the track ended she caught the idea and she is also nicely interested in the lure. Here is a link to her video. Her time was 9,40 sec. If she had run with the proper style from the beginning she would have beaten her mother easily. Most probably.

Mortti ran in the class of larger dogs (height over 40 cm). As I took him out of the car, he was full of eager. He lllloves chasing the lure! Here is a video of his performance. His time was 7,93 sec and unofficially counted he was 5th in the class. The arrangers awarded him as the fastest miniature poodle. There were five miniatures competing today and that is the reason they gave that special prize. The miniature poodles were the only race to be awarded separately. We did it well! In the picture below we are getting the prize. Mortti got a voucher to a pet shop. He will make some shopping next week with Ronja when the males live in the city a while because Pimu is in heat now. It is a pity that she is because I would have liked to see her and the lure. She tries to catch anything that moves.

After the nice runs on the track we were asked to join the trainings also otherwise. Not a bad idea at all.

 Here's a link to Mortti doing lure coursing on Saturday (he got 172 points out of 200, the prize of honour "the best eagerness of veterans" ans won his class) and also a link to video of Yoda running (she got 163 points and was 3rd).

Ensimmäisenä meidän poppoosta kehään meni Tito. Reetta "arvottiin" kaikkien koirien handleriksi. Ja hienoa työtä Reetta kyllä hihnan päässä tekikin. Tito oli ainoa junioriluokan uros. Se sai ERIn ja oli tietysti luokkansa ykkönen. Arvostelu oli oikein mukava.

Muutaman koiran jälkeen vuoro oli Leyalla. Leyalle EH ja luokkasijoitus 4. Leyan arvostelu: "14 kk. Rungossa oikeat mittasuhteet. Edessä kovin avoimet kulmat, takana hyvät. Hyvämuotoinen, kaunisilmeinen pää, ikään riittävä rintakehä. Vanumainen karva, ei nyt parhaassa trimmissä. Joustava askel, takaliikkeet kapeat."

Hessu oli ainoa paikalla ollut uros ja näin ollen tietysti myös ainoa luokassaan. Hessun arvostelu: "11v. Tasapainoiset, pitkät linjat rungossa. Kevyt luusto, voimakas, urosmainen pää, moitteeton voimakas purenta. Viimeiset kylkiluut lyhyet ja alalinja voimak. ylös kohoava. Raajoissa hyvät kulm., hyvin hoidettu, puhdas nyöriturkki. Laihassa kunnossa. Säännölliset liikkeet, joista elastisuus puuttuu." Ja tulos VET ERI VEK 1., VET ROP. Emme jääneet Hessun kanssa veteraanien ryhmäkilpailuun, koska hallissa oli todella kylmä ja Hessua paleli ja meidän olisi pitänyt odottaa kilpailua ainakin 2,5 tuntia :( Kun veimme sen autoon, sen jalkatupsut likaantuivat kurassa niin, ettei ollut mitään mieltä palata iltapäivällä takaisin halliin. Tuloksista sitten luin, että näyttelyssä oli tullut vain 9 VET ROPia, joten vähän harmitti. Mutta jälkiviisaus ei kannata...

Pimu meni kehään välittömästi isänsä jälkeen ja oli niinikään ainoa koira luokassaan. Hienosti se esiintyi Reetan kanssa, "vanha" kehäkettu ;) Pimulle tulokseksi JUN ERI JUK 1 ja arvostelu: "10 kk. Hyvin kehitt. Tiivis runko, jossa oikeat mittasuhteet. Hyvä pään muoto ja kaunis ilme. Alaleuka saa vielä vahvistua. Suupielissä löysyyttä. Oikea rintakehän muoto. Pitkä askel, säännölliset liikkeet. Pehmeä turkki, niskassa ruskeaa sävyä. Ei parhaassa trimmissä."

Sillä aikaa kun kehäketut esiintyivät näyttelyssä, sporttikoirat Mortti ja Yoda pinkoivat möllimaastoissa, toisin sanoen leikkivät olevansa vinttikoiria ;) Suurkiitos Tuijalle ja Ronjalle, jotka mahdollistivat wannabe vinttikoirien ilonpidon! Eivätkä koirat huonosti iloinneetkaan. Mortti juoksi veteraaniluokassa (alaikäraja 6 vuotta, Morttihan on 7). Se sai pisteitä 172 (maksimipistemäärä 200) ja voitti luokan! Se sai myös kunniamaininnan "paras veteraani-into". Mortin taakse tuloksissa jäi mm saluki ja whippet. Yoda juoksi pienten aikuisten (alle 55 cm, yli 15 kk) sarjassa 163 pistettä ja sijoittui kolmanneksi. Voiton Yodan luokassa vei pieni portugalinpodengo (168 p) ja toiseksi tuli whippet (165 p), joten hienosti Yodakin kyllä juoksi ja sijoittui. Tässä linkki koko kilpailujen tuloksiin. Alla kuva Mortista kaikkien päivän palkintojensa kanssa. Yodan ja Mortin juoksut on videoitukin mutta Mortin juoksuvideo on minulla vielä saamatta, joten en liitä Yodankaan filmiä tähän ;)

 Yesterday we drove to Kajaani to take part in a dog show. We had Hessu, Leya and Pimu with us and also Tito with his owner Hanne. Luckily the show had been moved to a hall instead of the rain but the hall was terrible cold.

The first one of our team to enter the ring was Tito. We picked up Reetta to handle all the dogs and she did splendid job. Tito was the only dog in his class, got nice critiques, EXCellent and naturally the placement first.

The next one to be judged was Leya. Leya got Very Good and was 4th in her class. Leya's critiques freely translated: "14 months. Right proportions in the body. Very open angulation in front, good in rear. Head with good shape and beautiful expression, enough rib cage for her age. Waddy coat, not in the best groom now. Elastic step, narrow in rear."

Hessu was the only male participating, and naturally also only in his class. His critiques: "11 yrs. Balanced, long lines in body. Light bones, strong male head, faultless, strong bite. Last ribs short and underline rises strongly. Good angulations in limbs. Welldone, clean corded coat. In lean condition. Regular movement, lacks elasticity." Hessu got EXCellent and was first in his class and also veteran BOB. We decided not to stay for the veteran group because the hall was extremely cold, Hessu was freezing and we should have waited at least for 2,5 hours. Maybe we should have stayed because there are only 9 veteran BOB to find in the results of the show but there is no sense for hindsight.

Pimu entered the ring straight after her father and was also the only one in her class. She behaved very nicely with Reetta, the "old" show dog ;) Pimu got also EXCellent and was first in her class. Her critiques. "10 months. Well developed. Compact body with right proportions. Good head shape and beautiful expression. Underjaw should become stronger. Loose in the mouth corner. Right shape of the rib cage. Long step, regular movement. Soft coat, brown shade in the neck. Not in the best groom."

When the showdogs were taking part in the dog show the sportdogs Mortti and Yoda took part in lure coursing, that means, they pretended to be sighthounds ;) Huge thanks to Tuija and Ronja who made this possible! Mortti and Yoda made it very well there! Mortti took part in the veteran class (the agelimit is 6 years, Mortti is 7), got 172 points (the maximum is 200) and won the class! He also got a prize of honour "the best eagerness of veterans". He beated even a saluki and a whippet! Yoda ran in the class for the small adults (under 55 cm, over 15 months), got 163 points and was 3rd. The winner was podengo portuguese miniature (168 points) and the second whippet (165 points). So Yoda did also very well! Here's a link to the complete results. There is a picture of Mortti with all his prizes for the day below. I have also a film of Yoda running but I will add it here first when I also got a film of Mortti running ;)