Esikoinen tuli syysloman viettoon meille ja mainitsi, ettei hänellä enää ollut juuri villasukkia. Kysyin, että kelpaisivatko pitsisukat ja kuulemma kelpasivat. Olen jo pidempään haaveillut pitsisukkien neulomisesta, tosin alunperin eri henkilölle. No, Novitan ohjetta mukaillen sukat syntyivät esikoiselle. Olivat kyllä pitkään aikaan haasteellisimmat neulomani sukat! Tai ensimmäisen sukan kärkikavennukseen saakka kaikki sujui kuin tanssi, mutta siinä meinasi epätoivo iskeä. Purin kärjen varmaan viiteen kertaan. Onneksi sukkien omistaja oli paikalla ja kärsivällinen kokeilija, niin sain kärjen jotakuinkin onnistuneeksi. Tosin toisen sukan pääteltyäni huomasin, että kärjistä tuli vähän eri malliset ja meinasin purkaa jälkimmäisen sukan kärjen ja tehdä uudelleen, mutta jätin lopulta sellaiseksi, koska jalassa ero ei näy (laiskuus...).

Koin tuossa Novitan ohjeessa puutteeksi mm. sen, että terää neulottaessa eri puikoilla oli aika reilusti eri määrä silmukoita, mutta ohjeessa ei sitten sanottu, pitikö silmukat tasata ennen kärkikavennusta. Kokeilujen jälkeen päädyin tasaamaan. Lopputulokseen olen sitten melko lailla tyytyväinen, lukuunottamatta kärkien erilaisuutta. Lankakin aiheutti vähän jännitystä, kyseessä oli ties milloin ostamani Nalle-kerä, joka oli vajaa. Kerä oli niin vanha, että se oli 150 gramman kerä, joten jäljellä ollut lanka riitti ja jäi sitä vielä tulevaisuuden käyttöönkin.

Nyt työn alla on ihan TAVALLISET sukat 7 veljeksen murretusta vihreästä vanhemmalle pojalle. Aika näyttää tuleeko niistä lopulta ihan tavalliset ;)